Saamelainen joiku

Tiedot koonnut Sara Puljula

• Hirvasvuopio, Annukka: Jaakko Gauriloff. Uusi Kansanmusiikki 3/96 s. 20 –21. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1996.

  Lyhyt henkilökuvaus saamelaisesta muusikosta; henkilö- ja musiikillista historiaa.

• Holopainen, Reijo O. : Wimme Saaren digitaalinen joiku puhuttelee. Uusi Kansanmusiikki 6/96 s. 8 –10. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1996.

  Wimmen Saaren haastattelu aiheista joikujen visuaaliset mielikuvat ja joiun digitaalirymeihin yhdistely. Wimme kertoo yhteistyöstään Rinnereadion ja Hedningarnan kanssa. Valokuvia.

• Järvinen, Minna Riikka: Ja metsä, tunturi joikaa. Uusi Kansanmusiikki 2/96 s. 34 –36. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1996.

  Artikkeli kertoo eläinten ja luonnon merkityksestä saamelaisuudessa ja saamelaisten joiuissa. Luonnon ennusmerkit poromiehen työssä, joiku luonnonhenkien kutsuna. Kolme nuottiesimerkkiä, lopussa luettelo käytetyistä lähteistä (8 kpl).

• Laitinen, Heikki: Suonikylän laulut vuonna 1961. Tutkielma kolttasaamelaisten musiikkiperinteestä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto 1977.

  Laaja ja perusteellinen tutkielma kolttasaamelaisten musiikista. 216 sivua.

• Laitinen, Heikki: Saamelaisten musiikki. Teoksessa: Kansanmusiikki. Toim. Asplund –Hako. Suomalisen Kirjallisuuden Seura. Vaasa 1981. 179 –198.

  Saamelaisten historiaa, pohjois-saamelaisen joiun ja laulutyylin kuvailua (aiheet, äänenkäyttö, joikujen pentatonisuus, muuntelu). Runsaasti nuottiesimerkkejä. Muinaisjoikuja ja rekilauluja, kolttasaamelaisen leu´dd:in erityispiirteistä. Useita valokuvia.

• Landau, Tuula: Saamelainen joiku. Musiikin suunta 3/96 s. 14 –25. Toim. Kurkela –Pekkilä –Tolvanen. Suomen Etnomusikologinen Seura. Helsinki 1986.
  (Artikkeli pohjautuu kirjoittajan pro-gradu -työhön "Tuula Kantola: Talvadaksen joikuperinne. Etnomusikologinen perustutkimus Tenon saamelaisten musiikista. Turku; Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitos 1984 , folkloristisia tutkimuksia.”)
  Katsaus saamelaisiin perinnealueisiin sekä joiun luonteenpiirteisiin ja funktioihin. Artikkeli tarkastelee joikumusiikin eri tyylejä alueittain, kuvailee joiun kohteita, funktioita, tulkintaa sekä luokittelee saamelaiset asuinalueen, murteen sekä musiikkityylien mukaan. Mukana on karttoja ja laajahko lähdeluettelo.

• Linnankivi, Marja: Saamelaisten laulut. Teoksesa Kansanmusiikki 1, laulusävelmiä. Suomen Kunnallisliitto. Vantaa 1977. 243 –248.

  Pääasiassa nuottiesimerkkejä. Saamenkielisiä lapin joikuja.

• Pekkilä, Erkki: Aspekteja musiikillisesta kommunikaatiosta. Musiikin suunta 3/86 s. 1 –13. Toim. Kurkela –Pekkilä –Tolvanen. Suomen etnomusikologinen Seura. Helsinki1986.

  Artikkeli käsittelee erilaisia musiikin kommunikaation muotoja sivuten saamelaista musiikkia. Nuottiesimerkkejä, kaavioita. Lopussa laajahko lähdeluettelo.

• Saarela, Mikko: Kuolevatko leu´dd ja luvvt. Uusi Kansanmusiikki 2/95 s. 4 –5. Kansanmusiikki-instituutti. Huhmari 1995.

  Saarela haastattelee Ilpo Saastamoista. Saamelaisten musiikilliset alueet pääpiirteittäin (mm. Kolttien leu´dd, eteläsaamelainen vuolle, kuolansaamelaisten luvvt ja tunturisaamelaisten joiku). Rytmiikan ja laulutyylien kuvailua, joikujen aiheista lyhyesti. Perinteen ja shamaanirummun häviäminen Kuolan niemimaalla, säilymisen ongelma. Valokuvia.

• Saastamoinen, Ilpo: Kansat soittavat. Tammi. Helsinki 1985.

  Nuottiesimerkkejä suomen-, norjan-, ja ruotsinsaamelaisten musiikista, nuottinumerot 126 –138.

• Saastamoinen, Ilpo: Kolttasaamelainen leu´dd; sattuman entropiaa vai salattua järjestystä? Etnomusikologian vuosikirja 1986. Gummerus. Jyväskylä. 66 –95.

  Laajamuotoinen ja yksityiskohtainen analyysi T. I. Itkosen v. 1913 Suonikylän ihmisiltä koltan Lapissa tallentamasta Huotari ja Matvei Fofonoffon tyttären rakkausseikkailusta (kolttasaamelainen leu´dd).
  Runsaasti erilaisia taulukoita, nuottiesimerkkejä, analyysin tulokset.

• Saastamoinen, Ilpo: Arfo-guov´del -joiku: improvisointia vai opitun toistoa? Etnomusikologian vuosikirja 5. Toim. Erkki Pekkilä. Gummerus. Jyväskylä 1993. 277 –292.

  Arfo-guov´del -joiun analysointia rytmiikan, säkeistömuodon, rytmisen muuntelun, niekkujen, sävelkorkeuksien ja tekstin osalta. Pohdintaa improvisoinnin luonteesta, sen säännöllisyydestä ja epäsäännöllisyydestä, traditiosta ja ryhmäidentiteetistä sekä säveltämisestä. Kaksi nuottiesimerkkiä.

• Väisänen, A. O. : Lapin joiku. Teoksessa: Hiljainen haltioituminen. Toim. Erkki Pekkilä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Pieksämäki 1990. 147 –152.

  Väisäsen vuonna 1941 kirjoittamat artikkelit "Pari kolttain sävelmää (retken kuvailua, rytmi- ja muotorakenteellinen analyysi sekä kaksi nuottiesimerkkiä) ja "Ukko-Pekan joiku” (nuottiesimerkki, tekstin, sävelmän, rytmi- ja melodisen rakenteen tarkastelua.