Kunniatohtorit

Sibelius-Akatemian hallitus on päättänyt kutsua seitsemän kunniatohtoria. Kunniatohtoreiden nimet julkaistaan Sibeliuksen syntymäpäivänä eli Suomalaisen musiikin päivänä 8.12.2011.

Sibelius-Akatemian hallitus on akateemisen neuvoston esityksestä päättänyt kutsua kunniatohtoreiksi seuraavat koti- ja ulkomaiset henkilöt:

• pianotaiteilija Dmitri Bashkirov (Venäjä)
• trumpetisti, säveltäjä Tim Hagans (USA)
• professori Estelle Jorgensen (Australia/USA)
• musiikkipedagogi, muusikko Mauno Järvelä (Suomi)
• säveltäjä Magnus Lindberg (Suomi)
• professori Jacques van Oortmerssen (Alankomaat)
• kapellimestari Jukka-Pekka Saraste (Suomi)

Kunniatohtorin arvo voidaan myöntää henkilölle, joka on erityisen ansioitunut luovan tai esittävän säveltaiteen alalla, musiikkipedagogiikan alalla, musiikin tutkijana, soitinrakentajana, musiikkihallinnon tai suomalaisen musiikkikulttuurin edistäjänä.

Alla on tarkempaa tietoa kunniatohtoreista. Tietoja päivitetään lähikuukausina.

Dmitri Bashkirov

Dmitri Bashkirov (synt. 1931 Tbilisi) on arvostetuimpia venäläisiä pianisteja ja pianopedagogeja. Hän opiskeli kotikaupungissaan Anastasia Virsaladzen johdolla ja Moskovan konservatoriossa Alexander Goldenweiserin luokalla. Voitettuaan ensimmäisen palkinnon vuonna 1956 Pariisin Marguerite Long -kilpailussa hänen kansainvälinen uransa on vienyt hänet kaikkialle maailmassa. Hän on professori sekä Moskovan konservatoriossa että Madridin Reina Sofia -musiikkikorkeakoulussa. Hän toimi myös vierailevana professorina Sibelius-Akatemiassa 1990–1991. Hän vieraili Jyväskylän kesä -musiikkijuhlilla ensimmäisen kerran 1968 ja on sen jälkeen käynyt Suomessa lukuisia kertoja sekä esiintymässä että opettamassa. Hän on kouluttanut useita suomalaisia pianisteja uransa aikana. 1980- ja 1990-luvun taitteessa Bashkirov kävi Suolahden musiikkileirillä vierailevana professorina joka vuosi usean vuoden ajan.

Tim Hagans

Tim Hagans (synt. 1954) on erittäin arvostettu jazzmuusikko, jonka omintakeista ilmaisua ihaillaan maailmanlaajuisesti.

Hän ansaitsi kannuksensa 1970–1980-luvuilla ensin Stan Kentonin, Thad Jonesin ja Maria Schneiderin big bandeissa ja sittemmin Joe Lovanon ja Bob Beldenin pienyhtyeissä. Hagans levytti 1990-luvulla tunnetulle Blue Note -levymerkille ja kuului yhtiön all stars-miehistöön. Hän on julkaisuillaan ollut useasti Grammy-ehdokkaana, viimeksi parhaasta jazzsävellyksestä tänä vuonna (2011). Hän on esiintynyt ympäri maailmaa. Hän oli vuosina 1995–2010 ruotsalaisen Norrbotten Big Bandin taiteellinen johtaja ja hänen uniikkia trumpetinsoittoaan kuullaan myös Robert DeNiron ja Marlon Brandon tähdittämässä elokuvassa The Score. Hagans on vieraillut Suomessa useasti ja hänen merkityksensä pedagogina ja inspiraationa Sibelius-Akatemian jazzosastolle on ollut huomattava.

Lisätietoja: www.timhagans.com

Estelle Jorgensen

Estelle R. Jorgensen (synt. 1945 Australia) toimii Indianan yliopiston musiikkikasvatuksen osaston professorina. Jorgensen on ollut yksi keskeinen vaikuttaja ja jatkokoulutuksen kehittäjä. Hän on pitänyt seminaareja, ohjannut opiskelijoita sekä osallistunut  professuurinhakulausuntoihin. Estelle Jorgensen on vaikuttanut  koko Sibelius-Akatemian tasolla sillä hänellä oli mm.  professori Matti Huttusen projektissa merkittävä rooli. Professori Jorgensen on ollut tarkastamassa useita väitöskirjoja ja toiminut myös vastaväittäjänä tohtorintutkinnoissa.

Mauno Järvelä

Mauno Järvelä (synt. 25.11.1949 Kaustinen) on huikea musiikkialan ammattilai­nen, musiik­kipedagogi ja muusikko. Hänen merkityksensä suo­malaisen pelimanniviulismin lähetti­läänä ja kehittäjänä on ainut­laatuinen. Järvelä on ollut mukana useissa suomalaisen kan­san­musiikin kansainvä­listä mainetta niittäneissä superyhtyeissä (mm. Kankaan peliman­nit, Järvelän pelimannit ja JPP). Kou­lutukseltaan ja ammat­titaustaltaan hän on myös tai­demusiikin arvostettu taitaja (mm. Suomen Kansallisoopperan orkesteri, Radion Sinfo­niaorkesteri, Kokkolan or­kesteri).

Taustansa yhdistäen Järvelä on luonut ehkä kauas­kantoi­simman elämäntehtävänsä: suomalaiseen kansan­musiik­kiin perustuva pe­dagogiikka on kasvattanut Suomeen satoja lahjakkaita muusi­koita, joista monet ovat eden­neet jo musiikkielä­mämme huipulle. Jär­velän suo­malaiseen kansanmusiikkiin perustuva metodi on oikeutetusti herättänyt jo merkittävää kansainvälistäkin huo­miota. Järvelän johtamat lapsiryhmät, Näppäripeli­mannit, ovat tehneet useita äänitteitä ja ulkomaan kiertueita.

Mauno Järvelä on saanut merkittävää tunnustusta kansanmusiikin pedagogian alalla te­kemästään työstä. Hänelle on myönnetty mm. lasten kulttuurin valtionpalkinto, taiteen Suomi-palkinto, Pro Finlandia -mitali ja Pohjantähden ritarikunnan 1.luokan ritarimerkki.

Järvelän henkilöhistoria ja elämäntyö kietoutuu mielenkiintoisella tavalla osaksi erästä suomalaisen musiikinhistorian merkityksellisintä sisältökokonaisuutta: kaustislaista pe­limannikulttuuria. Kyse on kulttuurista, jossa 1700- ja 1800-lukujen pelimannihenki elää edelleen voimakkaana ja dynaamisena maantieteellisesti yhtenäisellä alueella. Järvelän pitkän työuran ansioiksi voidaan merkitä tuon kulttuurihistoriallisesti keskeisen henkisen ja fyysisen aineiston taitava ja perinnetietoinen eteenpäin siirtäminen.

Mauno Järvelän luomaa opetusideologiaa voidaan syystä verrata maailmankuuluun su­zuki-menetelmään. Siksi sitä onkin joskus leikkimielisesti kutsuttu suzuki-menetelmän suomalaiseksi sovellukseksi, sisuki-mene­telmäksi. Näppäritoiminta alkoi Kaustisella ja sitä ympäröivässä Perhonjokilaaksossa lähes 30 vuotta sitten. Nykyään sen lonkerot ulottuvat kautta koko maan ja kansainvälisiä aktiivisia yhteyksiä on mm. laajasti Pohjoismaihin, Yhdysvaltoihin ja Etelä-Afrikkaan. Näppäri-pedagogiikassa ohjelmiston perusta on Kaustisen pelimanniperinne ja suomalainen kansanmusiikki. Yhteissoitolla ja -laululla on opetuksessa keskeinen asema. Musiikkitutkinnot ovat vapaaehtoisia.

Magnus Lindberg

Magnus Lindberg (synt. 1958) on ikäpolvensa keskeisin säveltäjä Suomessa ja tärkeimpiä orkesterisäveltäjiä maailmanlaajuisesti. Hän on teknisesti suvereeni tekijä, joka on kehittänyt oman tunnistettavan, voimakkaaseen liikkeeseen perustuvan sävelkielen. Magnus Lindberg on toiminut myös pianistina,  kapellimestarina ja organisaattorina. Hän on myös opettanut sävellystä mm. vierailevana professorina Harvardissa.

Jacques van Oortmerssen

Jacques van Oortmerssen on  Amsterdamin konservatorion professori, joka on vaikuttanut vahvasti suomalaiseen urkujenrakennukseen, pedagogiikkaan ja urkutaiteeseen positiivisesti monella tavalla. Oortmerssen on täydennyskoulututtanut lukuisia suomalaisia eturivin urkureita ja perehdyttänyt heitä erityisesti historiallisten soittimien soittamiseen. Tämä ei ole aiemmin ollut Suomessa mahdollista. Oormerssen toimi vierailevana professorina Sibelius-Akatemiassa lukuvuonna 1994-5. Hän on myös kirjoittanut lukuisia artikkeleita suomalaisiiin urkutaiteen julkaisuihin ja toiminut asiantuntijana useissa Suomen urkurakennusprojekteissa. Sibelius-Akatemiassa hän on ollut mukana mm. urkusalin barokkiurkujen, Organo-saliin tulevien englantilaisten urkujen ja Kuopion osaston suurten urkujen rakennusprojekteissa.

Oormerssen luennoinut sekä Sibelius-Akatemiassa että Suomen eri urkufestivaaleilla esittämiskäytäntöihin ja urkujen rakennukseen liittyen. Hän on osallistunut Sibelius-Akatemiassa useiden tutkielmien ja jatkotutkintojen kirjallisten töiden ohjaukseen sekä ollut tarkastamassa niitä. Oortmerssen on toiminut Kotkan kansanivälisten urkukilpailuiden tuomariston jäsenenä useamman kerran ja toiminut myös asiantuntinana Sibelius-Akatemian virantäyttöihin liittyen.

Jukka-Pekka Saraste

Jukka-Pekka Saraste (synt.1956) on Jorma Panulan kuuluisan kapellimestariluokan kasvatti, joka on luonut merkittävät uran niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän on toiminut useiden kotimaisten sävellysten kantaesittäjänä.

Saraste toimi RSOn ylikapellimestarina vuosina 1987–2001. Hän toimi Toronton sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana vuosina 1994–2001. Syksystä 2006 Saraste on ollut Oslon filharmonisen orkesterin ylikapellimestari. Saraste on ollut myös Lahden sinfoniaorkesterin taiteellinen neuvonantaja.

Saraste on levyttänyt paljon ja tehnyt myös yhteistyötä nuorien, tulevien ammattimuusikoiden kanssa.

Saraste on palkittu aiemmin mm. Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1990, Säveltaiteen valtionpalkinnolla vuonna 2000 ja Sibelius-mitalilla.